Lehdenjakajan päiväkirja

MA 11.3.2013

KLO 6.00

No tähän hätään, miten asiat tällä hetkellä rullaavat eteenpäin, (suurimmaksi osaksi, viivoitin suorana viivana päin helvettiä, KYLLÄ edelleenkin) viikko sai itseasiassa ihan hyvän aloituksen. Ilta meni taas Mikan kämpilä puhumassa paskaa ja nauramassa maha kippurassa One Piece animepätkille. Huomautus itselleni: Pussillinen mynthon pastilleja työyön on (ehkä) saattanut aiheuttaa nämä tämänhetkiset ”voimakkaat” laksatiiviset vaikutukset… Eli se ON JO paha tilanne kun itsekin meinaa tukehtua omaan piereskelyyn…

Töissäkin helvetin helppo yö. Ennakkoon (turhaan, mutta kuitenkin) heitti alku-alueen, Hesarit tuli (jee, hurraa) ajoissa, ei juurikaan ongelmia yön aikana (paitsi että MEINAA TUKEHTUA PASKAN HAJUUN…) ja jumalauta, ennen kuutta kotona! Vaikea viikko edessä, toivottavasti mennään samalla tavalla eteenpäin..

KE 13.3.2013

Vaikea viikko edessä. HAHAHA!! Toivottavasti mennään hyvällä fiiliksellä eteenpäin. HAHAHAHA!!!!! Vitut sanon minä ja vielä kerran, VITUT!! Maanantaina oli aamulla hieman kummallinen olo, mutta iltapäivään mennessä, kuolemanhajuinen kauhuskenaario: Läpivetotauti (Naro-virus). Iski tähänkin osoitteeseen. Ihanaa. Vitun Ihanaa!!! Eli se tynnyrissä kasvanut imbesilli joka ei tiedä mitä tarkoittaa ”läpivetotauti” niin nyt viisastut: Eli mahatauti johon kuuluu pahemman luokan ripulilointia  ja samanaikaisesti yrjöät loputkin mahan sisällöstä ulos pihalle, lavuaariin tai minkä nyt äkkiä löydyt naamasi eteen. Kuulostaako houkuttelevalta… sitä mieltä minäkin olen.

Juu, kaksi päivää helvetissä, on liian kuuma, on liian kylmä, ja rukoilet armokuolemaa Jumalalta. Tai että ainakin taju lähtisi mahdollisimman nopeasti. Eka päivä meni onneksi aika nopeasti ohi, heti sängyn pohjalle pääsi, niin (Thank you, God…) taju lähti samantien. En mä oikeasti edes nukkunut, olin taju kankaalla sellaset 15 tuntia, (Ilmankos onkin nyt virkeähkö olo, kun kerrankin moneen viikkoon, sai kunnolla levättyä, unettomuus/pätkänukkuminen onkin ollut piikkinä lihassa jo tarpeeksi kauan aikaa…). Eilen olo alkoi pikku hiljalleen (ei kuitenkaan tarpeeksi nopeasti) tasoittua, jumalauta, pystyi jopa menemään röökille! Ja illalla nukahti (Oikeasti, NUKAHTI!) telkkarin ääreen.. Ehdinpähän taas harrastaa taas kerran vuosikertaa vertailua. Eli: Batman 1981 ja Yön Ritari 2008….

Tänään aamulla olinkin palannut takaisin elävien kirjoihin, matkamuistona JUMALATON päänsärky ja vuotava nenä. Tällä kertaa hassuhko olollekin oli hyvä selitys: Olisit sinäkin aika luivuttu luumu, jos et olisi syönyt mitään kahteen päivään, juonut liian nestettä ja kaikki ylimääräinen neste työnnetty omin voimin (Ja tuskaisesti) pihalle… No olinkin menossa kylille, niin ÄKKIÄ Torigrillille ja kunnon mättöannos poskeen ja kuppi KAHVIA, niin AHHH. Olen tullut pimeydestä takaisin Valoon. Jippii. Hurraa. Perseestä ja vitun syvältä, mutta onneksi se on nyt OHI! Ja ens yönä… Voi vittu. Ai niin, niinpä niin, niinpä niin. Unohdin ihan, ens yönä, takaisin töi… Vitun vittu!

Niinpä niin, omelettia ei voi tehdä rikkomatta munia….

TO 14.3.2013

KLO 1.23

Sairastelun jälkeen sotilas palaa rivistöön, ylpeänä ja virkeänä suorittamaan pyhää rahakeräystehtävää johtaja Napoleonille… Voi jeesus saatana, VITTU! Yritä nyt tässä olla iloinen paluusta elävien kirjoihin, kun töihinlähtökin tuntuu taas aika isolta kuolemalta.

Taas huomautus itselleni: Muista nyt jo vittu vieköön varata aika hammaslääkärille. Ei tää oo mistään kotoisin, kun paikat hampaista tippuvat, vaikken ole treeneissäkään saanut kunnolla turpaan…

KLO 6.50

HYI, YÖK, SAATANA että siellä oli kylmä!!! -28! Harasoo ja hallelujaa kaupan päälle! Pikkunen piristysruiske: Kevään hiljaisen saapumisen merkki. Aurinko alkaa nousemaan koko ajan aikaisemmin ja aikaisemmin… Vittu vieköö, KESÄ tänne ja ÄKKIÄ!! Eikä edes puhettakaan mistä hevonvitun TAKATALVESTA, tai päitä putoilee!!!

PE 15.3.2013

KLO 7.30

Voi jumalan pyssyt ja puukuulat! Jumalaton päänsärky ja nenässä räkä virtaa kuin Palojoki konsanaan.. Kyllä tämä mukana roikkuva  jääräpäinen mulkvisti vois jo pikkuhiljal.. vitut, kokonaan antaa periksi. Kadottaa. Hävitä. Ja ei tarvii kirjoitella, ei tule ikävä! Työskentely (…. Aivan sama) ja puuhastelukunnossa ja silleen hyvässä ruumiin ja sielun voimissa ollaan taas, mutta edelleenkään ei uskalla mennä harkkoihin tai edes salille.. Pitäis nostelemaan puntteja, ennenkuin housut tipahtaa ihan kinttuihin asti.

Illanvietto ennen töitä: Mikalle katsomaan sen pelaamista tai animea, vaihteeksi. Tiedän, minun pitäis käydä ulkona, muuallakin kuin vain Mikalla, mutta joistain ”hassusta” syystä, ei ole vieläkään paljon mielenkiintoa ensikaan lähteä kotoa, kauppaa, töitä tai salia pidemmälle…

Mitens töissä? Pelon sekavaisin tuntein odotettu Orimattilan Sanomien peittojakelu. Jakohuone täynnä Orimattilan omaa paskapaperia, eikä meinaa loppua mitenkään!!! Ja vaikka kuinka nuhapumpulla heittää kierrokset (yritän pidätellä naurua, siinä onnistumatta) tappiin, niin silti yö venyy ja venyy.. ja venyy. No kotimatkalla tuli harvinaisen kova kiire kotiin, ei nukkumaan vaan paskalle. Ja kikkelis kokkelis, aamuaurinko onkin jo korkealla. Eli pätkäunta, tänäkin aamuna taas.

LA 16.3.2013

KLO 8.30

Taas kerran, se mikä kuulostaa hyvältä suunnitelmalta teoriassa, ei VÄLTTÄMÄTTÄ toimi ihan yhtä hyvin käytännössä.

Eli: Meinasin yrittää päästä treeneihin tänään, jos olo sallii. Olis voinut ennen töitä nukkua. EI. Iltaksi pyörimään Mikan kämpille. Ainakin nauramaan maha kippurassa. Tuli sellainen tunne että tänään ei ole mainoksia jaossa. VÄÄRIN! PAHASTI VÄÄRIN! Ihan hirveitä paskalappusia, liukkaita ja niljakkaita kuin, …öööö…. öööö…. Nothing. Ainakin taas hyvä syy lähteä ennakkoon hyppimään nuo kerrostalon käytävät, liikkuessa saa vähän lämpöä kroppaan, sitä tarvitaan, sillä ulkona oli taas niin SAATANAN kylmä, että YÖK, HYI!

Kotiin päästyäni, kallistin vaakaa: Hieman heikottava olo, niin pitäiskö yrittää selvitä treeneihin, vai vapaapäivän kunniaksi korkata tuo tequilapull… vitut, tietenkin mä sen korkkasin. Nami, nami, lirps, lirps, onpa Tequila Sunrise (omalla sekoituksella) pitkästä aikaa hyvän makuista!

Tähän aikaan aamusta, onko tässä mitään järkeä? Vapaapäivänäkään? Ei todellakaan, mutta ketä kiinnostaa v***nkaan vertaa?!?!

SU 17.3.2013

Lähtikö jollakin mopo taas vähäsen lapasesta..? Ei tietenkään. La-ilta piti viettää Mikan kämpillä kaljaa juodessa, mutta päädyinkin sitten kuitenkin viettämään iltaa hieman isomman porukan kera. Pirun kivaa ja hauskaa oli kylläkin (mitä sitä nyt taas sai kuulla mitä pikkuisia sammakoita tuli suusta ulos edellisellä kerralla…. UPS…), mutta taas vähän liian innokkaasti kalja meni alas kurkusta, kuten myös se loppu Tequilakin (uuden sekoituksen kera, mitä en enää IKINÄ, IKINÄ kokeile)….

Aamulla olo oli kuin jalkahiessä uitettulla koiralla, (eilisillan kunnosta kertoo jo paljon että olin nukkunut kaikki vaattet päällä…) eli hieman hiostava… ja yhtä raikkaan tuoksuinen kuin Kujalan kompostilla. Ja aamupalaksi eilisillan iltapala, suoraan Torigrillltä, vähän kylmää ja nihkeää, mutta sitähän varten mikro on keksitty… Ja sen takia kun ei ollu kahvia keitettynä, nukahdin uudestaan, harvinaisen epämukavaan asentoon sohvalle tietokoneen äärelle (en ollu katsomassa Youtubesta Borderlands 2 videoita, en tietenkään)

Päiväunien jälkeen uskoin luulevani sen verran elävän oloinen, että porukoille äkkiä syömään ja takaisin kotiin. Paskanmarjat. Ensiksi, pikkusisko pitää ensimmäiset omat Tupperware-kutsut (EEEEIIIIIII!!!!) (Niin ja hyvät siskolle. Onnittelen) ja kaiken lisäksi Enokin saman aikaan tulossa vierailulle. EEEEIIIII!!! Mitäpä muutakaan siinä voi tehdä kuin ottaa kahvikuppi ja ryystää kahvia pmeässä nurkassa ja rukoilla että ”olisinpa näkymätön, olisinpa näkymätön”…

No illalla olinkin palannut täysin elävien kirjoihin, sain lempiverkkarini korjattuina takaisin, ja pikkusiskoa tukeakseni, ostin jopa jotain Tupperware-tuotteita. Hetken aikaa pitikin miettiä, mitä minä tarvitsen, mutta löytyihän sieltä sentään jotain!

Eli melkein kaunis satumainen onnellinen loppu tuli tällekin ”ERITTÄIN” vaikealle päivälle. Vois mennä nukkumaan. Tai lähteä Mikan kämpille.