Lehdenjakajan päiväkirja

No kylläpäs tuli pitkä tauko kirjoittamiseen. Miksi? Mielenkiinto tippui kuin spitaalinen siinä vaiheessa kun elämä heitti jälleen kerran sellaista kärrynpyörää että oksat pois! Kyllä sopuli tuntui käyttäytyvän oudosti, mutta silti eipä siinä mitenkään osaanut olla valmistautunut tälläiseen tilanteeseen… ;(  Enpä ala edes täälläkään miettimään sen tarkempia syitä tälle tilanteelle, koska se kuuluu minun yksityisiin asioihin, (elämässä mennään välillä lujaa alaspäin) enkä ainakaan vielä halua puhua siitä kenenkään kanssa missään muodossa ;( No, sen verran sanon, että jos auto saisi katsauksessa yhtä ison vikalistan kuin minä, niin kyllä se olisi automaattinen romutusmääräys samatien. ;(

Kyllä taas allekirjoittanut onnistui mokaamaan ja lievästi sanottuna, VITUN PAHASTI ;( No, toivottavasti joskus, jossain vaiheessa elämä antaa jonkilaisen piristysruiskeen, muttei ainakaan väh.. vitut, aika pitkään aikaan. Parempi ehkäpä tällä hetkellä vain alkaa sitten kun pystyy, katsella itseään peilistä ja tarkkaan, katsoa minkälainen mulkvisti/perläpi sieltä oikeasti katsoo takaisinpäin.

joulu 2010 – alkuvuosi 2011.

joulu 2012 – alkuvuosi 2013

Miten niin alkaa pikkuhiljalleen tulla taikauskoiseksi…? Loppuvuosi ei vaan meinaa olla ainakaan minulla se OIKEA eikä HYVÄ aika aloitella parisuhdetta…

Toisilla se ei vain luonnistu, syystä tai toisesta.. No, toivottavasti, joku päivä.

Näin viikon aluksi pieni keventävä vitsi:

MA 25.2.2013

KLO 1.29

Uusi viikko.. ja tällä hetkellä into, mielenkiinto ja fiilis yhtä korkealla kuin WTC:n tornit..

KLO 6.35

Jo viikko menty eteenpäin unettomilla öillä ja 3 tunnin aamunokosilla… Jippii. Hurraa. Ihanaa. Loistavaa. Saa ihmetellä!

TI 26.2.2013

KLO 00.52

OKEI: Tällä kertaa fiilis, into ja mielenkiinto kaatuivat yhtä nopeasti kuin WTC:N tornit… Niin ikään kuin ne olisivat nyt olleet pystyssä kovinkaan vakaalla maaperällä…

KLO 6.31

Tästä yöstä pieni pikkuinen huomio: Luokitellaanko se itsetuhoiseksi käytökseksi, kun meinaa nielaista saman mynthonin väärään kurkkuun, 4 kertaa putkeen..?

KE 27.2.2013

KLO 1.13

Tänään ei riittääkään että on yhtä kyllästynyt kuin pasifistin pistooli, pitäähän sen nenänkin vuotaa kuin sulhaspojan mulkku. Mikäs päivä tän… Haista vittu. Niinpä niin! Tietysti! Tänään on keskiviikko!!! Imekää itseänne. Mä lähen tappelemaan.

KLO 7.03

Ja nyt mietitään mitähän kaikkea järkevää tekis tänään vapaapäivänä..? Varmaan löhöilen perse homeessa sängyssä tai tietokoneen ääressä, ja välillä vaihtelun vuoksi vois vaikka raapia munia, tai sylkeä kattoon… Nyt ÄKKIÄ nukkumaan.

TO 28.2.2013

Pitihän se arvata: Treeneihin meinasin mennä, loppuun asti tappelin mutta kyllä. taas kerran (loistavaa, taas näin kyllästynyt) Leijona pullotettuna voitti tämänkertaisen erän… Ja nyt katsotaan kuinka pitkälle yöhön asti pysyy hereillä..

PE 1.3.2013

KLO 0.56

Jotain hyötyä vapaa-päivästä ja Leijonasta: Ei ole ongelmaa unettomuudesta, kun ei mene nukkumaan, vaan sammuu/lähtee taju. Nyt taas jaksaa vetää itsensä tappiin asti, että saa nukuttua pari tuntia töiden jälkeen. Jees!

KLO 7.02

Myöhemmin päivällä suuntana Lahti city, mukana Bouble Bock, hammasharja ja kalsarit, kohti tupareita! Elikkä nyt nukkumaan… Ai niin, nukkumaan jos hyvin onnistaa

LA 2.3.2013

IGI:n seurassa pienet kalsaritkännit, eli pirun hauskaa oli ja yllättävän paha krapula (Niin Bouble Bock on kyllä 7% ) näin aamulla ja tässä vaiheessa, ennen treenejä.. Teoriassa se oli kyllä mahdollista… mutta niin käytäntö onkin asia ihan erikseen. Eli ei treenejä, vaan kummipoikaa katsomaan ja siitä sitten Janin ja Arton kanssa katsomaan Good Day to Die Hard.

SU 3.3.2013

KLO 6.56

Illalla olis voinut mennä nukkumaan, mutta päätin kuitenkin mennä käymään kaverilla Mikalla. Onhan se vähän niin näin, minä juon kahvipannun tyhjäksi ja Mika vetää tietokoneella jotain peliä jossa ”verbaalisen suunpieksinnän seipäät” tappavat toisiaan, mutta melkein sama kuin katsois samoja läpipeluuvideoita Youtubesta. Mutta näin se onkin itseasiassa hauskempaa…

Töissä meni taas samalla tavalla kuin nykyään yleensä: Vituttaa niin paljon että tuntuu siltä että aivosoluni tekevät itsemurhan, yksi kerrallaan. Mieleen hiipi huolestuttava ajatus: Harmaakettu puhui jotain että aamulla lähtis ajamaan Heinolaan sedän luona käymään… Näillä tunneilla… Auts!